|
Hallituksen budjettiriihen tulos Pirkanmaan osalta Talousarvioesitys on kohdistettu painopisteiltään osaamiseen, välittämiseen ja kannustamiseen. Pirkanmaan kannalta osaamiseen panostaminen on hyvin perusteltua. Yliopistojen lisärahoitus ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen lisäämiset edesauttavat myös Pirkanmaan kehitystä. Arvokkaan kansallisomaisuuden ylläpitämiseksi ja tiukentuvien ympäristö- ja ilmastomuutosvaatimusten saavuttamiseksi budjetissa olisi saanut voimakkaammin olla painotusta myös toimivaan infrastruktuuriin panostamiseen. Budjettiriihi ei korjannut valtiovarainministeriön ehdotusta maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osuuden leikkauksesta. Sitomaton osuus on kuluvana vuonna koko maassa 13,056 miljoonaa euroa ja ensi vuoden valtion budjettiin on tulossa vain 11,556 miljoonaa euroa. Leikkaus nykyiseen on 1,5 miljoonaa euroa. Maakunnan omaan harkintaan annettavan rahoituksen lisääminen monipuolistaa ja tehostaa maakuntasuunnitelmassa linjattujen tavoitteiden toteuttamista sekä vahvistaa samalla maakunnan omaehtoista toimintaa alueen kehittämispolitiikasta päätettäessä. Se on myös aluekehityslain ja ALKU-hankkeen hengen mukaista, sillä se vahvistaa maakuntien omaehtoista roolia aluekehityksen toteutuksessa ja koordinoinnissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan tehdään tasokorotus. Kun vuonna 2007 sitomattoman rahoituksen määrä oli koko maassa 12,28 miljoonaa euroa, niin hallituksen esitys veisi rahoituksen alle nykyisen hallituksen ohjelmaa edeltäneen tason. Maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattomaan osaan on talousarvion eduskuntakäsittelyssä osoitettava hallitusohjelman mukainen tasokorotus kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Valtion budjettiin tulee eduskuntakäsittelyssä saada lisämäärärahoja liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen kohdentuviin toimenpiteisiin. Sekä koko perustienpidon rahoituksen että siihen sisältyvien teemahankerahoituksen ja alueellisten investointien rahoituksen määrärahoja tulee lisätä. Jatkossa teollisuuden puunkuljetusten varmistaminen tulee taata kestävämmällä tavalla mitoittamalla perustienpidon määrärahat riittävälle tasolle. Puukuljetukset on koko maakunnassa pystyttävä hoitamaan "kannolta tehtaalle". Esimerkiksi tienpidon rahoituksen ja liikennesuoritteiden vertailu vuodesta 1990 lähtien osoittaa, että indeksillä korjattu tienpidon rahoitus on nyt noin 500 miljoonaa euroa alempana, kun samanaikaisesti liikennesuorite on kasvanut lähes 10 000 miljoonalla autokilometrillä. Liikennesuoritteilla mitattuna Pirkanmaa on maan toiseksi suurin heti Uudenmaan jälkeen. Valtion vesihuoltohankkeiden budjettikehys on tarpeisiin nähden liian tiukka. Ensi vuoden budjetissa on alkamassa koko maassa ainoastaan kolme uutta siirtoviemärihanketta ja kolme uutta yhdysvesijohtohanketta. Määrärahaa näihin kuuteen uutteen hankkeeseen on osoitettu alle miljoona euroa, kun tarve on moninkertainen. Valtion budjettiin tulee eduskuntakäsittelyssä saada lisämäärärahoja valtion vesihuoltohankkeisiin niin maa- ja metsätalousministeriön kuin ympäristöministeriön momenteille. Pirkanmaalla ykköshankkeeksi nostettu Killinkoski-Virrat-Kukkokangas (Ruovesi) -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri on tällainen valtion rahoitusta tarvitseva hanke. Vaikka yliopistorahoitus kertaluonteisesti kasvaa ensi vuonna, niin lisäkorotus menee pääosin julkisoikeudellisiksi laitoksiksi muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi yliopistouudistuksen siirtymävaiheessa. Muillekin kuin Aalto-yliopistolle tulee osoittaa perustoimintaan tarvittava lisärahoitus sekä yliopistojen lisääntyvään yhteistyöhön perustuva rahoitus. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston muodostamalle yliopistoallianssille tulee taata rahoituksellisesti tasavertaiset kehittämismahdollisuudet verrattuna muiden yliopistojen yhteistyöratkaisuihin.
|
