
|
Pirkanmaan kuntien talous vahvistumassaViime vuosi tuotti Pirkanmaan kunnille 31,5 miljoonaa euroa lisää ylijäämää. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, sillä 13 kunnassa tulos oli alijäämäinen. Euromääräisesti suurin ylijäämä kertyi Tampereella. Tämä oli lähes 22 miljoonaa euroa. Suurimmat alijäämät tulivat Urjalassa ja Vesilahdella, joissa kummassakin sitä kirjattiin lähes 1,3 miljoonaa. Suhteutettuna asukaslukuun pärjäsi vuonna 2007 parhaiten Parkano. Asukasta kohti laskettu ylijäämä siellä oli 265 euroa. Yli 200 euron pääsivät myös Valkeakoski ja Ruovesi. Koko maakunnassa keskimääräinen luku oli 66 euroa/asukas. Vesilahdella asukaskohtainen alijäämä oli 313 euroa. Kumulatiivisesti alijäämäisten kuntien lukumäärä maakunnassa väheni yhdellä. Ruovesi ja Valkeakoski kykenivät kertyneellä ylijäämällään kuittaamaan aiempien vuosien alijäämät. Sen sijaan Juupajoella kävi päinvastoin eli kunnan taseeseen jäi tulevina vuosina katettavaa alijäämää. Asukasta kohti laskettuna eniten ylijäämää on Pirkanmaan kunnista kertynyt Virroilla, 1858 euroa/asukas. Sielläkin vauhti hiipui merkittävästi vuoteen 2006 verrattuna. Tällä mittarilla katsottuna toiseksi vakavaraisin maakunnan kunta on Tampere (1489 euroa). Näiden jälkeen parhaimmat tunnusluvut ovat Ylöjärvellä (853), Kuhmalahdella (785) ja Pirkkalassa (782 euroa/asukas). Keskimäärin Pirkanmaalla oli kertynyttä ylijäämää 852 euroa asukasta kohti. Sastamalaan ensi vuoden alussa liittyvä Mouhijärvi on vuosien mittaan tuottanut 956 euroa alijäämää jokaista kuntalaista kohti. Kuntaliitoksen kautta uudistuvien Mäntän (821 euroa/asukasta) ja Kurun (643) jälkeen eniten kumulatiivista alijäämää oli Ikaalisissa (616 euroa) ja Kylmäkoskella (485). Katettavaa alijäämää oli viime vuoden lopussa asukaskohtaisesti myös Äetsässä (375 euroa), Urjalassa (370 €), Akaassa (103 €), Parkanossa (34 €) ja Juupajoella (31 €). Vuosikate nousi 13 prosenttia Vuosikatteella mitataan kuntien tulorahoituksen riittävyyttä. Sen tulisi vuosittain riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin ja pidemmällä aikavälillä myös investointeihin. Ruovedellä ja Parkanossa onnistuttiin Pirkanmaan kunnista viime vuonna kasvattamaan vuosikatetta suhteellisesti eniten. Kokonaisuudessaan vuosikate nousi Pirkanmaan 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kahdessa kunnassa eli Urjalassa ja Vesilahdella se jäi negatiiviseksi. Pirkanmaan liiton tekemästä maakunnan kuntien talouden kehitystä vuosina 2000-2006 valottavasta julkaisusta on nähtävissä, että kunnat tekevät talousarvionsa varsin varovaisesti. Talousarvioiden mukaan vuosikatetta odotettiin viime vuonna kertyvän koko maakunnassa keskimäärin 99 euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten luvut kuitenkin osoittavat kertymän olleen 384 euroa asukasta kohti eli lähes nelinkertaisesti. Samanlainen tilanne oli vuonna 2006, jolloin talousarvioissa odotettiin vuosikatetta 134 euroa ja tilinpäätösten mukaan kertymä oli 296 euroa asukasta. Ylä-Pirkanmaalla suuret toimintamenot Mouhijärvellä kunnan toimintakulut asukasta kohden olivat viime vuonna suurimmat. Siellä käytettiin 6,44 euroa asukasta kohti. Kunnan suuruus ei selitä asukasta kohti laskettujen toimintakulujen määrää, sillä pienimmässä kunnassa Kuhmalahdella käytettiin 4,13 euroa ja suurimmassa eli Tampereella Mouhijärven jälkeen toiseksi eniten eli 6,12 euroa. Ylä-Pirkanmaan kunnissa toimintamenot asukasta kohti olivat kauttaaltaan varsin korkeat. Orivedellä, Virroilla ja Mäntässä kului yli viisi euroa asukasta kohti, Vilppulassa ja Kurussa lähes viisi euroa. Vain Juupajoella päästiin lähemmäs maakunnan yleistä tasoa. Orivedellä ja Ylöjärvellä kunnan toimintamenot kasvoivat vuonna 2007 yli kymmenen prosenttia. Kasvu selittyy kuitenkin kuntaliitoksen vaikutuksella. Asukasta kohti laskettujen toimintakulujen kasvu oli näissäkin kunnissa keskimääräistä. Suhteessa asukaslukuun toimintakulut kasvoivat eniten Äetsässä, jossa lisäystä oli 9,72 prosenttia. Kihniön 8,10 prosenttia oli Pirkanmaan kakkonen. Punkalaitumella kyettiin toimintamenoja alentamaan 4,33 prosentilla ja Parkanossa 0,08 prosentilla.
|
|













